Tekstit

Olisiko ei hyvän isän päivää?

Se meni, eikä meillä sitä liiemmin tosiaan juhlittu. Mun lasten isä ei ole lapsilleen ollut ikinä mitenkään hyvä ja läheinen. Varsinkin tytär tänäänkin sanoi, että "Onko tosiaan niin että hänen asiansa ei kiinnosta isää lainkaan, vaan mieluummin käy lääkärikäynneillä oman isänsä kanssa kuin tyttärensä!??"

No näin se on. Huomenna appiukolla on hoitopalaveri, ja äijä menee sinne ennemmin, kuin tulee esim. tyttären perhepsykoterapian palaveriin eilen illalla tai yhtään minnekään. Äijä EI OLE KOSKAAN tehnyt tikkuakaan ristiin tyttären masennuksen tai ahdistuksen takia. Ei koskaan käynyt ainoassakaan hoitopalaverissa tai missään. Kävi kyllä esittämässä tyttären vanhempainillassa(mikä oli naurettavaa ja säälittävää), mutta silti ei ole tehnyt tyttären koulun vanhempaintunnusta edes itselleen. Kertaakaan se ei ole opettajille ilmoittanut mitään, tai edes harkinnut että tulisi mukaan minnekään tyttären asioihin liittyviin lääkäri, terapia tai koulujuttuihin(kuin se vanhempainilta ke…

Käden puutumista

Kuva
Mulla on tuon kuntouttavan työtoiminnan aikana tullut lisää ongelmia kroppaan. Kolmisen nelisen viikkoa on oikea käsi ollut puuduksissa. Nipistelee ikävästi kokoajan! Kirjoittaminen koneellakin on hieman vaivalloista. Ja töissä kun joutuu tekemään käsillä koko työssäoloajan, niin tuntuu tosi ilkeältä. Ja kotona kun sen jälkeen pitää koittaa vielä saada jotain kotitöitäkin tehtyä, niin on tosi ilkeän tuntuinen :( Ei ollenkaan kiva.

Ilmeisesti tuo mun niska sitten on alkanut oirella pahemmin tuossa vähäisessäkin työmäärässä! Kun se on kokoajan kipeä ja rusahtelee pahemmin kuin ennen. Olen koittanut sitä niskatukea pitää kotona, mutta ainoastaan pystyn pitämään sitä lepo-aikana esim. kun katson telkkaria. Ei onnistu tehdä sen kanssa yhtään mitään :(

Alkaa olla hermot melkosen kireällä. Jatkuvaa kipua! Eikä nää lääkkeen vaihdokset oo taas tehny mitään muuta kuin paskemmat kivut.  Mua niin ärsyttää kun kahden viikon aikana kaks ERI lääkäriä on muokannu mun lääkitystä. Ostat nyt sitte turhaa…

Taas kurjaa...

...miten ei näykkään mitään valoa missään tunnelin päässä? On se kumma, että kokoajan tuntuu menevän kaikki vaan päin seiniä?!!

Viime viikko on ollut entistä surkeempi. Miehen isä jouduttiin laittamaan laitokseen, koska kotona ei anoppi enää pärjännyt miehensä kanssa kahden, eikä kotisairaanhoitokaan pystynyt auttamaan :( Hänellä on siis alzhaimer ja siinä vaiheessa että kävelykyky on mennyt, suusta tulee vain muutama sana. Eli käytännössä on pelkkä sänkypotilas. Voi itku!

Samaten tytär on tooooosi huonona. Tänään soittelin jo nuorisopsykiatrialle ja sanoin että nyt on pakko sitten jotain apua saada. Tytär oli jo itse siinä ajatuksessa, että haluaisi osastolle että saisi apua! Nyt terapeutti taisi ottaa vakavasti ja ensiviikolla uusi lääkäri ottaa yhteyttä(mutta miksi VASTA ensiviikolla, kun mielestäni pitäisi tapahtua oikeasti asiat nopeammin!). Nyt lisätään jotain lääkettä, jotta saataisiin likka taas "elävien kirjoihin".  Nyt nimittäin alkaa olemaan siinä pisteessä että l…

Niille joil on paha olla...

Tää biisi lyö kylmät väreet päälle. Ehkä tää koskettaa sanoillaan aika rankasti tyttären takia. Huomaa, että tärkeellä ihmisellä on hätä, huono olo, suru ja paniikki. Elämä ei oo mitenkään helppoo ja ihanaa, vaikka pitäis. Nuorella pitäis olla kavereita, hauskaa, viettää elämän parhaita nuoruuden hetkiä. Muutama kuukausi täysi-ikäisyyteen, pitäisi olla ihana fiilis. Mutta ei! Ei sitten alkuunkaan. Elämä on kuulemma paskaa, synkkää eikä täyttä helvettiä. Mikään ei kuulemma kiinnosta! Miksi? Miksi helvetti mun lapsen pitää kärsii näin pahasta masennuksesta, saamatta oikeanlaista apua!!!

Tää biisi, "Niil joil on paha olla". Täs on tosiaan jotain mikä kolahtaa ja usein kun kuulee tän, tulee kyyneleet silmiin.

Cheek:

(Mä kerron teille tän jutun) Elin parasta aikaa elämäs elämäni parasta aikaa, tavoitellen sitä pientä palasta taivaast. Ei koskaan matalaa aitaa, alko tuntuu, että hautaaki samalla kaivaa. Aina ankara itseäni kohtaan, vaikkei heikkouksia itsessäni kohtaa. Ajoin its…

Marraskuun kuulumisia

Kuva
Huh, että aika rientää hurjasti. Sitä ollaan toka vikassa kuussa ennen kuin taas vuosi vaihtuu. Kohta ollaan siinä päivässä kun mun elämä muuttui 10 vuotta sitten. Tuntuu niin hurjalta, että jo kymmenen vuotta tässä ollaan talsittu kivuissa, pahenevissa kivuissa.

Ajankululla on jotenkin toisarvoinen merkitys. Joku kun kysyy jotain, että milloin  olin siellä tai siellä lääkärissä, kuntoutuksessa tai jossain... En mä muista. Ei sillä mulle oo niin merkitystä, kun kerta mä oon kipee. Ja väsyny! Mä voisin nukkuu vaikka miten kauan, jos pystyisin. Mä en oo enää virkeä ollenkaan. En tiedä johtuuko se nyt tästä pimeydestä vaiko siitä että KuTyn(kuntouttava työtoiminta) takia kivut ovat lisääntynyt ja unet vielä senkin takia huonontuneet. Eli kokoajan väsyttää, mutta ei pysty nukkumaan kun sattuu ja särkee.

Eipä tänne mitään mainittavaa sinäänsä kuulu. 20.11 loppuu työsoppari tuolla kuntoututtavassa työkokeilussa. TE-keskuksessa sanottiin että sopparia kannattaisi jatkaa. Lääkäri oli kyllä …

Mutterit kireällä...

...meikäläisellä!

Ottaapa taas kunnolla päähän nuorison(tytär ja poikaystävä) käytös. Syyslomalla täällä lorvittiin 3 yötä ihan sen takia että ei ollut varaa ostaa kotiin ruokaa. Lauantaiksi lähdettiin kotiin(heille tuli Halloween vieraita) ja tein sapuskaa ennen heidän lähtöä. Söivät täällä ennen lähtöä ihan hirvittävät määrät. No, olin tyytyväinen että saivat ruokaa että säästyy sitten rahat heiltä. Illalla tuli miehen kanssa riitaa noiden rahankäytöstä kun tytär tosiaan toi meille 300e terapialaskut syyskuusta alkaen kun ei ole maksanut niitä itse, kun ei ole kuulemma rahaa.

Mies huusi minulle että hän on tyttären poikaystävän isän kanssa edellis iltana puhunut puhelimessa, että rahat pitäisi kyllä riittää jos oikein eläisivät!  Koitin puolustaa, että kyllä varmasti ovat eläneet nyt niukemmin kun asiasta olen valittanut useampaan otteeseen ja tytär myi vanhan puhelimensakin ja sai siitä reilu 200e.

Mies halusi nähdä tyttären pankkitilin(koska on alaikäinen, näemme sen vielä!) ja o…

Suolaista ja makeaa

Kuva
Innostuin tänään tekemään helpot iltapala-herkut. Itselle tosian vain makeaa, kun lihaa en syö :D Käyhän se niinkin :D

Makeaksi herkuksi tein TODELLA nopeat voitakina-viinerit. Just mun tyylistä! Helppoa ja nopeaa! Omenan tilallehan voi käyttää mistä tykkää, mutta tällä tein minä ja tuli hyviä.

Omenahilloviinerit 10 kpl 5 voitaikinalevyä Vaniljakreemi: ½ dl vaniljakreemijauhetta 1½ dl kylmää vettä 1 dl Omenahilloa 2 omenaa Vaniljakreemin aineksia vatkataan muutama minuutti ja laitetaan kylmään odottamaan. Voitaikinalevyt leikataan kahtia ja halutessaan voi voidella reunat kananmunalla. Taikinan päälle pursotetaan vaniljakreemistä rengas ja sen keskelle laitetaan nokare omenahilloa, omenahillon päälle laitetaan muutama viipale omenaa. Paistetaan uunissa 225 asteessa noin 12 minuuttia ja annetaan jäähtyä. Päälle voi lopuksi laittaa vedestä/sitruunan mehusta ja tomusokerista tehtyä seosta. Minä laitoin tällä kertaa vain tomusokeria.Muulle jengille tein jauhelihapiirakat.…

Psykoterapiasta ja terapeuteista

Ajattelin kirjoittaa eräästä aiheestä joka on ihmetyttänyt ja vaivannut minua jo hetken.

Tarvitsisin neuvoja ja apua!  Nimittäin MINUA ärsyttää se, että jos laitan tyttären terapeutille jostain mieltä painavasta asiasta tai käytöksestä tai huolesta viestiä, niin terapeutti kertoo heti seuraavalla kerralla siitä tyttärelleni terapiassa!  Tämä mua harmittaa ja paljon! Haluaisin, että voisin luottamuksellisesti laittaa tyttären käytöksestä hänelle jotain jos epäilen jotain tai tyttären käytös on muuttunut. Olen kysynyt tästä suoraan terapeutilta ja hän on sanonut että hän haluaa olla avoin potilaalle. Noh, ymmärrettävää tietenkin joo, MUTTA onko se sitten parempi että potilaan äiti jättää kertomatta terapeutille potilaan tilanteista ihan vaan siksi että ei jaksa kuunnella potilaan kiukuttelua?!

Pitääkö terapeutin sanoa potilaalle siitä viestistä?? Haluaisin, että voisin esimerkiksi muuttuneesta mielialasta tai käytöksestä vinkata terapeutille, jotta hän voisi "salaa" udella as…

Hei hei lokakuu

Sinne meni sekin kuukausi. Taas ollaan lähempänä talvea, synkeää ja paskaa lämmityskautta.


+ Lähempänä kesää taas
+ Joulu lähestyy
+ Sain pestyä edes jotenkin ikkunat
+ Muutama joululahja ostettu
+ Näin eilen erästä yläaste aikaista tuttua kahvin merkeissä, jota näin kyllä muutaman kerran kun meidän pojat pelasi pienempänä futista!


- Valtava väsymys KuTyn takia kun unet menneet täysin surkeiksi
- Kivut kamalat
- Huoli ja murhe
- Rahat tiukilla
- Sairauslomaviikko
- Lisää lääkettä 
- Kaksi kertaa kahden viikon aikana lääkemuutoksia!

ARGS!

Kyllä taas niin pahoitin mieleni ja pari muutakin henkilöä. Monta viikkoa KuTya takana ja kivut hullun kovat. Nuoripari on taas käynyt syömässä eilen ja tänään täällä. Likalla alkoi eilen taas pitkästä aikaa koulu ja jopa alkoikin sitten heti ahdistaa!  Loma meni "ihan rattosasti", mutta heti kun pitäisi sitten taas aloittaa opiskelu ja koulussa käynti, niin johan tuli ahdistus ja masennus ja ja ja.

Otettiin tuossa sitten yhteen tänään! :( Ei kivaa ollenkaan!!! Mua alkoi niin paljon vituttamaan, kun viime viikolla loisivat täällä 3 vuorokautta yötä päivää ja mitään ei autettu, vaikka nähtiin että mulla olis ollut tehtävää mutta kivut päällä. Likan poikaystävä nukku 3-4 h päikkäreitä jne. Kiva juttu joo!  Tänään kun tulivat syömään likka valitti kun ahdistaa niin paljon. Oli eilen koulussa, TÄNÄÄN EI!!! Ja heti ahdistaa. Voi jumalauta! Okei, mä en voi tietä miten sitte ahdistaa OIKEASTI, mutta se että mä koitin kehitellä tekemistä ja auttaa häntä. Ehdotella mitä voisi tehdä.…

Äitiydestä mietteitä

Olen tullut ensimmäistä kertaa vuonna 2001 äidiksi. Esikoinen oli mahavaivainen ja kärsi myös useista korvatulehduksista. Vauva-aika oli itkun kuuntelua, hoitamista, kantamista ja unettomuutta.
Esikoisen uhma-ikä oli melkoista mylläkkää! Huh. Mulle aina sanottiin, että kun on uhma noin paha, teini-ikä tulee olemaan paljon helpompi! PASKAT! Se niistä ammatti-ihmisten neuvoista! Teini-ikä on ollut sitä mitä se on ollu. Jos pitäis arvosana antaa 0-5 välillä, antaisin 2.

Toisen kerran tulin äidiksi vuoden 2002 lopulla. Kuopus oli paljon helpompi, tosin hänkään ei nukkunut, mutta uhma-ikä helppo ja ylipäätänsä hän on ollut paljon helpompi lapsi kuin esikoinen. Voisin sanoa, että kaikessa suhteessa. Toki muutama kaveriongelma on ollut, mutta kenelläpä ei olisi ollut lapsena/teiniä ongelmia kaverisuhteissa? :( Mutta ylipäätänsä hän on ollut paljon helpompi, eikä tää teini-ikäkään oo mikään hirveä.

Toki tässä esikoisen teini-iässä varmaan häntä on risonut tuo masennus...ja äitinä se tuntuu …

Aika hassua meininkiä taas...

Tytär ja poikaystävänsä ovat meillä olleet taas paljon. Siis nyt kolmatta yötä, KYLLÄ YÖTÄ!!! Miehen kanssa sitä ollaan ihmetelty, että ensin kamala kiire muuttaa yhteen ja saada sitä OMAA TILAA ja nyt tosiaan kolmatta yötä on täällä oltu ruokapatojen äärellä. Heillä on kuulema jääkaappi tyhjä ja tyttärelle sanoinkin, että mulla ei ole todellakaan nyt varaa antaa edes paria kymppiä sapuskoihin, koska mä olen joutunut hyppäämään nyt tuolla naapuripaikkakunnalla fyssarilla eikä se ole todellakaan ilmaista ja katsoin hänen tilitietonsa ja voi vittu meinasin räjähtää! :( Ja sanoin suoraan myös sen, että nyt heidän on PAKKO LOPETTAA se turhien juttujen ostelu, että meillä ei todellakaan ole varaa maksaa kahta taloutta. Nytkin tässä kuussa olen maksanut jo likan lääkkeitä, ruokkinut häntä sekä poikaystäväänsä parin viikon ajan melkein joka päivä, kuskannut ja selvitellyt asioita.

Mulla on niin helvetinmoinen stressi tällä hetkellä rahasta. Likan terapiat noin 300e olis tossa maksamatta. Ja…

2kk jouluun

Mulla on jo joulu mielessä :) Se onkin ainoo asia talvessa, mistä pidän. JOULU <3

Rakastan hössöttää joulujuttuja, sen minkä pystyn. Teen laatikot ja salaatit itse. Jouluna ruokapöydän kuuluu olla runsas :D  Rakastan joulun tuoksua ja jouluun kuuluvia makuja <3 AI NAM SENTÄÄN!

En koristele kotia jouluksi paljoa, muutama koriste on "pakko laittaa". Niillä tulee se joulufiilis. Ja mulle se fiilis on tärkein. Verhot vaihdan keittiöön ja olkkariin, sekä makkariin. Mutta ne eivät ole mitenkään jouluiset...lähinnä vaihdan vain siksi, että saan "uutta" ilmettä :)

Joululahjoja ostan pitkin vuotta. Mulla kun ei ole mahdollisuutta ostaa joulukuussa niin paljoa lahjoja rahatilanteen takia, niin on hyvä laittaa pikkuhiljaa kaappiin jemmaan kivoja lahjoja. Mulla on listattu vihkoon kenelle ostan lahjoja ja aina siihen sitten listaan, mitä on jo valmiina kaapissa. Näin en osta turhaan samalle henkilölle montaa kertaa lahjaa. Ja pysyy näin ollen ostokset fiksulla tasolla. …

Ärsyttävää käytöstä!

Mua niin ärsyttää taas tyttären ja sen poikaystävän toiminta! Helkkari sentään!

Eilen poikaystävä kävi täällä ja vihjaili, että haluisivat tulla saunaan. Noh, tänään sitten jo päivällä varmisteltiin, että sauna vois olla kova sana ja he tulisivat sitte saunaan silloin ja silloin. Itse sitten valmistelin iltaa varten iltapalat, ettei mun tarvitse juosta enää itse saunan jälkeen pitkin keittiötä vaan saan itsekin istahtaa oman saunavuoroni  jälkeen. NOH, laitettiin sauna sitten lämpenemään silloin kun oli sovittu ja jumalauta....varttia ennen kun sauna olis heitä varten olluh valmis, niin tulee viestiä että tää poikaystävä on vähän väsynyt etteivät he jaksakkaan tulla!

On se kumma! Luulevatko että seuraavalla kertaa sitten heille olisi saunaa ja iltapalaa tarjolla kun tulevat? Muutenkin on sumplimista, että kaikki pääsevät saunomaan ja vielä niin ettei tarvitsisi pitää saunaa päällä turhaan koko iltaa, se kun on hemmetin kallista.

Oikeasti hiukan ärsyttävää tuollainen toiminta! Meidä…

Niskaongelmista

Sain tosiaan lähetteen tuossa jo keväällä migreenin takia fysiaterapiaan. Rahaa kun ei ole, peruutin aloitusajan jo kahdesti. Syksyn botox-piikityskeralla lääkäriltä tuli noottia asiasta ja lähdin sitten fyssarin pakeille.

Mun niskaongelmiin ei ole lääkäri koskaan puuttunut, vaikka siitä olen valittanut jo useamman vuoden. Nyt fyssari havaitsi että mulla on tuntopuutosta niskan ja hartianseudulla, eli en tunne samalla tapaa molemmilla puolilla. Lisäksi kun esim. käännän päätä, pää nytkähtelee, eli ei käänny rauhallisesti vaan katkonaisesti. Ei siis kuulemma ole ihmekään että on kipua. Ja tosiaan en ole näitä oireita kuvitellut, vaan tosiaan ne ovat oikeasti olemassa. Olen nimittäin välillä jo miettinyt että kuvittelenko vain, koska lääkäreitäkään ei kiinnosta.

Vuonna 2016 kun ajoin kolarin niska ja pään alue kuvattiin ja niskassa löytyi jo silloin kulumaa joten oireet olivat jo silloin ihan näkyvissä, JOS olisi joku lääkäri viitsinyt asiaa alkaa ns. tutkimaan. Nyt se kun on pahentunu…

Eilinen lääkärikäynti

Kuva
Pikaisesti kirjoitan pienen pätkän eilisen päivän lääkärireissusta. Tällä kertaa kyse oli tyttären nuorisopsykiatrian lääkärikäynnistä.

Toisaalta oli pettymys, toisaalta taas hyvä käynti. Tyttären poikaystävä halusi tulla mukaan selittämään tyttären kohtauksesta, minkä hän sain viime viikolla, ennen työharjoittelun katkaisua.
Olisin halunnut olla myös hetken lääkärissä tyttären kanssa kahden, mutta en jotenkaan kehdannut sanoa, että voisiko poistua. Mutta toisaalta...nyt hänkin kuuli tämän tyttären lääkärin ajatuksen lääkkeistä. Lääkäri suositteli lenkkeilyä, ahdistuskohtauksen hallintaa ilman rauhoittavia(tyttärellä ei ole rauhoittavia, mutta poikaystävällä on). Lääkäri antoi vinkkejä tilanteiden hallintaan ja kertoi myös että ahdistuskohtaukseen ei kuole ja antoi niiden kohtausten hallintaan vinkkejä!

Poikaystävä myös kyseli että olisiko tyttärelle lisää jotain lääkettä. Mutta lääkäri torppasi sen, koska on sitä mieltä, että lääkkeet vain turruttavat pään, muttei vie itse oireita juur…

Sanat: Ahdistus ja masennus

Näitä kahta sanaa voi käyttää niiiiiin väärin. Milloin vähän ahdistaa kun rahat on tiukalla tai masentaa kun pitäisi seuraavana päivänä mennä taas töihin/kouluun. Tai masentaa kylmyys ja talvi tai ahdistaa ensikuun suurempi lasku. Tai masentaa jos on flunssa ja kurkkukin hieman kipeä. Tai kun katson kelloa viideltä aamulla, enkä ole nukkunut, en enää ajattele että ompas ahdistavaa kun en pysty nukkumaan kipujen takia.

Itse olen vielä reilu vuosi sitten viljellyt noita kahta sanaa noissa tarkoituksissa. Mutten enää. Olen oppinut sen merkityksen nyt paremmin, kun on nähnyt sen merkityksen. Ahdistus, se on aivan jotain muuta kuin eräpäivän lähestyminen. Toki sekin voi ahdistaa, mutta ihan eritavalla kuin jos sairastaa ahdistusta.

Minuakin "on muka" masentanut talvi ja sen kylmyys. Kyllä, mutta nyt mua vituttaa talvi. Sanon ennemmin niin, kuin viljelen sanaa masennus! Olen oppinut karttamaan sitä sanaa ihan vain siksi että lähipiirissä sairastetaan aidosti näitä, enkä halua kyl…

Huolta huolen perään...

Kuva
Niin kuin ei omat kivut olis tarpeeksi, niin pitää vielä huolehtia muista.

Eilen tytär ja hänen poikaystävänsä tuli taas saunomaan ja syömään. Iltapäivä sujui suht hyvin. Poika oli TAAS tosi ahdistunut ja otti ahdistukseen lääkärin määrämää rauhottavaa. Niitä menikin illan aikana taas määrä tappiin. Enkä ole varma, menikö jopa enemmän? Kohtausta ei tullut.

Tuli sauna-aika ja he olivat menossa saunaan ja hetkenpäästä tytär tulikin puhuhuoneesta ulos yksin ja sanoi että poikaystävä halusikin mennä yksin. Sovimme että me menemme sitten yhdessä saunaan. Juteltiin pitkään lauteilla tuosta heidän tilanteestaan. Hän oli tosi huolissaan poikaystävänsä tilasta. Hän kyseli, voiko hän laittaa sen vanhemmille viestiä. Sanoin että jos tuntee, että huoli on kova, niin tietenkin. Sanoin että itsekin haluisin tietää jos tilanne olisi toisin päin.

Hän laitti ja ymmärrettävästi poikaystävä oli vihainen. Koitin puhua pojalle järkeä, että tyttäreni on huolissaan, kun tätä on jatkunut jo monta viikkoa ja…

Vuosipäivä

Kuva
Se olisi taas tullut yksi vuosi lisää omaan ikään. Kamalaa että aika menee niin äkkiä. Justhan sitä vietin pyöreitä. Siis en juhlinut, olla möllötin kotona. Silloin kyllä mietiskelin, että muutama sukulainen ja tuttava on vetässy sellaset bileet et oli bändiä, tanssia, viina virtas ja seuraavana päivänä oli porukalla hirrrrrveen huono olo(ei vaan mulla, lällällää!!!) ja meikäläinen tönötti kotosalla ja katteli sohvalla telkkaria :D

No, empä mä kyllä sellasia jaksaisikaan järjestellä. Jäätävä homma ja vielä jäätävämpi rahanmeno. Ei kyllä ihan mun juttu olis! Että ihan hyvä näin!

Jos joku lahjaksi jotain haluu hankkia, niin kivuton elämä olis jees :D Se ei olisi ollenkaan hullumpi ajatus ;) Ei sitte lainkaan :D   Tai jos on vaikka sitä ylimäärästä rahaa tupsahdellu ovista ja ikkunoista, niin ai juma...mä otan kyllä mielelläni vastaan ;) Ei oo yhtään ongelma!!!

No se siittä. Mä meen keittelemään päiväkahvit itselleni. Mulla on hyvää seuraa tiedossa ;) Minä ja itseni :D

Mukavaa tiistaita…

Saikkea viikko...

Tänään sitte tuli vastaan se, että oli pakko myöntyä taas siihen että kunto ei riitä. Henkisesti menis kyllä hienosti, mutta fyysinen puoli sitten onkin eri juttu.

Tosiaan, lääkärissä olin kun kivut on pahentuneet ja sain viikon saikkea. Saiken päälle :D Naurettavaa! Lääkäri oli nuori mies eikä oikein tajunnu mun kipuja. Hän ihmetteli, että miten mulla voi olla tollanen määrä lääkkeitä päivässä, MUTTA...viiden minuutin sisällä oli kirjoittanut minulle jo yhden lisälääkkeen kroonistuneen neurologisen kivun hoitoon. Sitä otetaan sitte alustavasti 3 päivässä. EI JUMALAUTA! Vielä lisää lääkkeitä, kun muutenkaan ei enää maha kestä tätäkään määrää. 

Viikon päästä uudelleen jollei kivut lainkaan heltiä. Ihmettelen vaan mitä tämä viikko tässä merkkaa mitään, kun en muutenkaan ole kuin ma ja ti töissä ja sitten melkein viikko väliä, eikä kivut siltikään lähde sillä välissä. Niin mitäköhän tää 7vrk sairasloma tarkoittanee? Varsinkaan kun lisätään lääkettä ja muutenkin sanon että maha ei kestä tä…